Ilari Lehtinen

Ilari Lehtinen

Ilari Lehtinen aloitti pianonsoiton opinnot isänsä johdolla 6-vuotiaana ja innostui 12-vuotiaana huilun soittamisesta siinä määrin, että siitä tuli pian hänen pääsoittimensa. Lehtistä opetti Turun kaupunginorkesterin silloinen soolohuilisti Kosti Mattsson, jonka virkaa Lehtinen pääsi jatkamaan vuodesta 1974 lähtien. Sitä ennen Lehtinen oli opiskellut Turun Yliopistossa psykologiaa ja filosofiaa (HuK) ja Saksassa Freiburgin musiikkikorkeakoulussa huilunsoittoa Aurèle Nicolet´n ja orkesterinjohtoa Francis Travisin johdolla. Mestarikursseilla Lehtinen sai opetusta Severino Gazzellonilta, Jean-Pierre Rampalilta ja Alexander Murraylta. Sibelius-Akatemiassa Lehtinen suoritti huiludiplomin 1972 ja myöhemmin musiikin tohtorin tutkinnon (1993) aiheenaan ”Fredrik Suuren vaikutus huilumusiikkiin”.

1970- ja 1980-luvuilla Lehtinen opetti orkesterityönsä ohella huilunsoittoa ja pedagogiikkaa Turun Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Huilistina hän esiintyi monien orkesterien solistina ja kamarimuusikkona etenkin kitarataiteilija Seppo Siiralan kanssa kaikkialla Euroopassa. Tuolloin hän toimi myös kapellimestarina useissa orkestereissa. Sittemmin hän on vieraillut solistina ja mestarikurssien pitäjänä 20 eri maassa, mm.  Japanissa, USA:ssa, Virossa, Puolassa, Perussa ja Venezuelassa.

Lehtisen ensikonsertti oli 1971 Jyväskylän kesän ”Vuoden debytanttina”. Lehtisen ensilevy (LP) julkaistiin 1974 ja ensimmäinen CD-levy 1988. Tiettävästi Lehtinen alkoi ensimmäisenä huilistina Suomessa käyttää kultahuilua (14 kar) vuonna 1980. Lehtinen  toimi Suomen Huiluseuran puheenjohtajana 1994-2005. Salon Orkesterin johtajana Lehtinen toimi noin 15 vuoden ajan 1970-luvulta lähtien.